Oregon coast

Perjantaina otettiin ja lähdettiin kolmeksi päiväksi rannikolle. Ajomatka oli noin kuuden tunnin paikkeilla, ja matkan varrella pysähdeltiin siellä sun täällä.

Ensimmäinen pysähdys tehtiin Kalifornian puolella Redwood forestissa. Ne puut on aivan järjettömän suuria, tunsin itseni niin pieneksi. Maisemakuvia oli vähän tyhmä ottaa, koska kamerassa puiden koko ei näkynyt muuten kuin jos vieressä oli joku verrattava kohde, mut eiköhän noista saa jotain käsitystä, kuinka isoja ne tosiaan on.

Jättiläispuiden jälkeen matka jatkui Crescentiin ja Ocean worldiin. Ocean world oli pieni akvaariotsydeemi, jossa nähtiin sille alueelle paikallisia merielukoita, kuten hylkeitä, meritähtiä ja erilaisia kaloja... Kaloista puheenollen, siellä oli allas, jossa oli n.metrin mittaisia haita, joita sai silittää ! Ei ne mitään isoja tappajahaita ollut, mutta vähän silti hirvitti...

 Lopulta päästiin perille Brookingsiin, jossa vietettiin yksi yö. Meidän hotelli oli rannassa, ja loppupäivä käytettiinkin rannalla kävelyyn, merenelävien (meritähtien!!) ihmettelyyn ja auringonlaskun ihailuun. 

Lauantai-aamuna pojat lähtivät kalastamaan, ja minä ja mom kierreltiin ympäri kaupunkia. Käytiin ''chocolate festivaleilla'', jotka osottautuivat enemmänkin käsityömessuiksi, ja tavattiin ruotsalainen nainen, joka rupesi mulle ruotsiksi juttelemaan. Voin sanoa ettei ruotsi taittunut ihan niinkuin ennen... Iltapäivästä lähdettiin ajamaan Gold Beachille, jossa vietettiin seuraava yö. Pojat löysivät uuden harrastuksen ja samalla meille selvisi Gold Beachin nimen tarina: kultaa. Ei mennyt kauaa, kun rannalta kuskattiin hiekkaa ja siinä sitten huuhdottiin, ja kuinka ollakaan, kyllä sieltä oikeastikin löytyi kultaa. Ja nyt ei puhuta mistään kultaharkoista, ei edes kivistä, vaan ihan pikkuriikkisistä muruista, mutta kyllä se kultaa oli. Haha. Illalla tuli myös pieni säikähdys koettua, kun tsunamivaroitusääni meni yhtäkkiä päälle. Mom totesi, että ainiin unohdinkin sanoa, että jos tuo ääni jatkuu pidempään niin sitten pitää vaan ottaa ja lähteä. Onneksi ei kestänyt kuin ihan vaan hetken verran, säikähdyksellä selvittiin siis.

Sunnuntai-aamuna lähdettiin ajamaan takaisin kotiin. Ajettiin vähän pidempää reittiä, joten matka kesti vähän kauemmin kuin mennessä. Matkalla pysähdyttiin Wildlife safarilla Winstonissa, joka on pieni eläintarha ja siinä samassa safari, jossa omalla autolla ajellaan eläinten seassa. Nähtiin sarvikuonoja, leijonia, gepardeja...

 Oli erittäin kiva ja onnistunut reissu. Olisi noihin maisemiin vähän kauemmaksi aikaa voinut jäädä...